Filianna, Lahden Naislaulajat 90 vuotta!

Sulasol-lehden artikkeli 25.4.2013
 

Lahden Naislaulajat valmistautuu 90-vuotisjuhlavuoden päätapahtumaan. Juhlakonsertti pidetään Lahden Sibeliustalossa huhtikuun 27. päivä. Perinteikäs kuoro aloitti juhlavuoden uudistamalla brändinsä. Uusi esiintymisnimi, Filianna, on kunnianosoitus kuoron perustajalle ja pitkäaikaiselle johtajalle Anna Mäkelälle. Hänen sinnikkään työnsä ansiosta perustettiin myös Naiskuoroliitto vuonna 1945.

Lahteen tarvitaan naiskuoro! Tästä olivat yksimielisiä ne laulua rakastavat naiset, joiden toimesta Lahden Nais-Laulajat perustettiin keväällä  1923.  Kuoronjohtajaksi suostui yksi perustajajäsenistä: ekonomi Anna Mäkelä. Tämä tomera liikenainen ja musiikkielämän vaikuttaja vaati kuorolaisilta sitoutumista ja ahkeraa harjoittelua. Annan mielestä mies ei saanut olla harjoitusten tiellä, mutta sairaus ja lapsi saivat.  Poissaolot kirjattiin ylös ja liitettiin toimintakertomukseen. Anna oli tarkka sävelpuhtauden suhteen ja pyysi kuorolaisia lukemaan Klemetin Äänenmuodostuksen oppaan. Kuoro harjoitteli 2-3 kertaa viikossa, aluksi kuorolaisten tai Annan kotona. Myöhemmin kuoro kunnosti itselleen oman kuorokodin.

Anna Mäkelää harmitti väheksyvä suhtautuminen naiskuorolauluun. Anna kommentoi: ”Usein kuulee sanottavan: naiskuorolaulu on kapeata ja väritöntä. Niin - mitenkäs sitä leveästi laulaa, kun sävellys on kapeasti kirjoitettu.” Lahden Nais-Laulajat olikin nopeasti laulanut kaikki olemassa olevat naiskuoronuotit. Niinpä Anna alkoi tehdä yhteistyötä säveltäjien kanssa ja tilasi heiltä uusia sävellyksiä. Uusia kappaleita tuli mm. Eino Linnalalta, Juhani Pohjanmieheltä ja Felix Krohnilta. Lahden Nais-Laulajat kustansi kaikkiaan seitsemän kuorovihkoa.

 

Annan aloitteesta perustetaan Naiskuoroliitto

Oman kuoron kehittäminen sekä oman menestyvän liikeyrityksen johtaminen eivät Annalle riittäneet. Moneen kertaan hän yritti saada yhteenliittymää muiden naiskuorojen kanssa. Vihdoinkin vuonna 1945 hän onnistui pyrkimyksessään  – Naiskuoroliitto perustettiin. Itse oikeutettu puheenjohtaja oli Anna Mäkelä, ja liiton kotipaikaksi merkittiin Lahti. Liiton tavoitteena oli nostaa naiskuorojen laulullista tasoa ja järjestää kursseja. Myös taitomerkkijärjestelmä luotiin. Jo vuonna 1946 Naiskuoropäivien yhteydessä suurkuoro pääsi esiintymään presidentinlinnassa, Annan johtamana tietenkin. Lahden Nais-Laulajia Anna johti vuoteen 1956 asti, lähes elämänsä loppuun saakka.

 

Perinteitä kunnioittaen, nykyaikaa seuraten

Anna Mäkelän jälkeen Lahden Naislaulajilla on ollut viisi kuoronjohtajaa: Rakel Suominen, Mailis Kolsi, Zsuzsánna Király, Zsolt Herczegh sekä Maikki Autio. Lehtori Maikki Autio on toiminut kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 1998 lähtien. Hän painottaa kuoron toiminnassa ja tavoitteissa Annan arvoja, tietenkin nykyaikaan soveltaen. Virkeään kuoroon kuuluu nykyään nelisenkymmentä eri-ikäistä laulajaa. Se on toimintatavaltaan hyvin organisoitu, ja työskentely on kurinalaista. Asioiden järjestelyvastuussa vuorottelevat äänialat ja tehtävät jaetaan ryhmien sisällä. Uuden kuorolaisen perehdyttää kuorokummi. Selkeät toimintatavat rauhoittavat työskentelyä.

 

Solmisoiden sointia

Kappaleiden harjoitteleminen aloitetaan solmisoimisella. Tämä on Maikki Aution mielestä tehokas tapa oppia uusi kappale. Sen avulla pääsee myös virittämään kuoron sointia. Sävelpuhtaudesta ei tingitä. Kuoroharjoitukset alkavat aina laulunopettajan ohjaamilla äänenavaus- ja äänenmuodostusharjoituksilla.

Kuoroharjoituksissa ei käytetä aikaa stemmojen harjoitteluun, vaan se on kuorolaisen oma tehtävä. Nuotit ja stemmat löytyvät kuoron kotisivuilta. MP 3 ja Maikin ääni seuraavat kuorolaisia hyvin monenlaisiin tilanteisiin: työ- ja lomamatkoille, lenkille jne. ”En edes uskalla kysyä, millä ajalla naiset ehtivät harjoitella. Laulajilla on kuitenkin työnsä ja perheensä”, naurahtaa kuoronjohtaja. Ohjelmisto lauletaan aina ulkoa, joten haasteita riittää. Ääntenvalvojat kutsuvat välillä joukkonsa stemmaharjoituksiin. Heille ilmoitetaan myös poissaolot. Etenemistapa on niin tehokasta, että kuorolaiset tekevät parhaansa päästäkseen kaikkiin harjoituksiin. Tarvittaessa koko kuoro hioo yhdessä taitoja myös viikonloppuisin.

 

Uudistuneena kohti juhlavuotta

Juhlavuoden kunniaksi uusittiin kuoron brändi. Kuoron virallisen nimen rinnalle julkaistiin uusi, sointuva esiintymisnimi Filianna. Lahden Naislaulajat ovat nyt Annan tyttäriä, ansiokkaan perustajansa Anna Mäkelän mukaan. Latinankielinen filia tarkoittaa tytärtä. Tämän nimen myötä kuoro haluaa ilmaista menevänsä eteenpäin perinteitä kunnioittaen. Uusi logo väri- ja muotomaailmoineen luovat mielikuvaa aikaansa seuraavasta naiskuorosta.

Viimeisenä kymmenenä vuotena myös ohjelmisto on uusiutunut. Mukaan on tullut myös modernia ja kevyttä musiikkia. Kuoro on profiloitunut a cappella -kuoroksi. Annan tapaan Maikki Autio on etsinyt kuorolle uudenlaista ohjelmistoa. Nykyinen taiteellinen johtaja sovittaa itse kuorolle kappaleita. Esimerkiksi juhlakonsertin lauluista on kahdeksan Aution itsensä sovittamia. Kuoron varajohtaja Raija Kautonen on säveltänyt ja sanoittanut lauluja, joista kaksi kuullaan juhlakonsertissa.

 

Laulun juhlaa Sibeliustalossa

90-vuotisjuhlakonsertti pidetään Lahden Sibeliustalossa 27.4.2013 alkaen klo 16.00. Se on katsaus kuoron monipuoliseen ohjelmistoon viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kuoronjohtaja Maikki Aution mielestä päätavoite on pitää yleisöä hyvänä. "Laulun tulee olla kuulijalle mielenkiintoinen ja ehkä yllätyksellinen. Se voi olla vastaansanomattoman ihana tai kiehtovan outo." Osa lauluista on tullut valituksi konserttiin siksi, että ne ovat kuorolaisille itselleen merkityksellisiä. Juhlakonserttia on valmisteltu kaksi vuotta. Uutena haastena on Tarmo Valmelan konserttiin laatima ja ohjaama koreografia.

Anna Mäkelän sanat Naiskuoroliiton perustamiskokouksessa vuodelta 1945 sopivat edelleen Filianna-kuoron ohjenuoraksi:

”Haluan ravistaa teidät hereille, ravistaa ymmärtämään naiskuorojen arvon yhtenä kolmesta kuoromuodosta. Lujasti työtä, vaatimukset korkealle, alemmuudentunne pois!”